Huomaan blogini tiedoista, että tätä blogia luetaan päivittäin ja katseluita on monia tuhansia. Se kertoo siitä, että tämä asia kiinnostaa ihmisiä. En tiedä kuinka moni todella OCD:sta kärsivä päätyy blogiini, mutta uskon että tästä on apua ihan kaikille. Olisin kuitenkin superiloinen jos joskus joku kommentoisi tekstejäni. Se toisi fiiliksen,että joku todella näitä lukee ja kannustaisi kirjoittamaan lisää. Olen myös erittäin kiinnostunut teidän näkemyksistänne ja omista kokemuksistanne:)
Mutta asiaan.....
Harvemmin lehdet kirjoittavat artikkeleita parisuhteesta, jotka oikeesti puhuisivat asiaa. Siksi olinkin positiivisesti yllättynyt, kun löysin vielä iltasanomista tälläisen artikkelin. Se selittää juurikin ihmisen aivoista ja miten ne reagoivat parisuhteessa.
Miksi onnelliset eroavat? Tämä sinun on hyvä tietää ihmisen aivoista – parisuhteesi parhaaksi
HUOLI Parisuhteessa on hyvä tietää aivojen toiminnasta. Se auttaa ymmärtämään, miksi kumppanin käytös toisinaan voi olla täysin käsittämätöntä.
Kun haluamme ymmärtää, miksi toimimme ja käyttäydymme parisuhteessa, kuten toimimme, on hyvä ymmärtää aivojen toimintaa. Ihmisellä on kahdenlaiset aivot: vanhat ja uudet. Vanhoja aivojen osia kutsutaan liskoaivoiksi. Tämä osa on kehittynyt aikojen saatossa ja niiden tarkoitus on säilyttää elämää. Ne varmistavat, että vaaran uhatessa toimimme: pakenemme, taistelemme tai esitämme kuollutta. Samassa osassa sijaitsee tunnekeskus, se järjestelmä, joka tuntee tunteita. Tässä osassa ei ole aikakäsitystä.
Kehittyneempi aivojen osa on aivokuori, joka sijaitsee etuotsalohkossa. Se muodostaa niin sanotut uudet aivot. Tämä aivojen osa kykenee rationaaliseen ajatteluun, perspektiivin ottoon sekä tunteiden ja asioiden analyyttisempaan arviointiin.
Kun parisuhteessa tulee pettymyksiä, erimielisyyksiä tai saamme osaksemme odottamatonta palautetta, ne muistuttavat meitä aiemmin tapahtuneista asioista. Nykyinen hetki aktivoi menneitä tunteita ja kokemuksia. Aivojen vanhat osat eivät kykene erottelemaan, mikä tunne muodostuu mistäkin, vanhoissa aivojen osissa kun ei ole sitä aikakäsitystä.
Riitatilanteessa katoamme menneisyydessä epäoikeudenmukaiselta tuntuneeseen tilanteeseen, emmekä enää pysty käsittelemään selkeästi sitä, mitä parhaillaan tapahtuu tässä ja nyt. Tiedostamattamme vanhat aivot tuottavat tietoisuuteen vanhoja kokemuksia ja estää meitä näkemästä nykyistä hetkeä selkeästi, vaikka luulemme ajattelevamme rationaalisesti.
Parinmuodostuksessa vanhat aivot etsivät itselle parasta mahdollista kumppania. Kun pariudumme, vanhat aivot innostuvat ja kokevat turvallisuutta. Kun parisuhteesta tulee riittävän turvallinen, alamme tiedostamattamme kaataa kumppanimme päälle erilaisia toiveita ja odotuksia sekä pettymyksiä, joita olemme kokeneet aikaisemmin elämässämme.
Parisuhteessa tarvitaan ymmärrystä aivojemme toimintaan. Analyyttiset aivojen osat on aktivoitava keskustelemaan vanhojen aivojen osien kanssa. Vanhat aivomme ovat primitiiviset ja uusien aivojen tehtävä on ymmärtää sitä selviytymistuskaa ja tunnemyllyä, jota vanhat aivot ovat keränneet lapsuudesta asti muistiin.
Vanhojen aivojen kokemuksista irtautuminen on koko elämän mittainen prosessi. Kun koemme itsemme parisuhteessa uhatuksi tai hylätyksi, vanhat aivomme aktivoituvat selviytymistaisteluun. Kun tulemme kohtaan, että kumppani ei todellakaan tajua minua, me joko taistelemme, esitämme kuollutta tai pakenemme. Käyttäydymme tavalla, joka näyttäytyy kumppanille epäloogisena ja selittämättömänä.
Aluksi niin onnellisista tulee onnettomia, koska parisuhteen avulla yritetään ratkaista epärealistisia tarpeita. Parisuhteen toinen osapuoli ei voi alkaa puolisolleen täydelliseksi turvallisuuden kokemuksen tuottajaksi. Molempien osapuolien tulisi käsitellä menneisyyden varjonsa itse.
Kun menneisyyden varjot heitetään puolison ratkaistavaksi ja puoliso ei siinä onnistu, on helpompi valita ero kuin kestää se pitkä ja kivulias prosessi, jossa joutuisi työskentelemään itsensä kanssa ja tulla sinuiksi omien kipeitten kokemusten kanssa.
Tästä syystä aluksi niin onnelliseltakin vaikuttavat parit eroavat.
Lähde ja lisää tietoa aiheesta: www.rakkaudeksi.fi
Kirjoittaja on pariterapeutti, joka työskentelee parien ja yksilöiden kanssa erilaisuuksien ja erojen keskellä.
Kehittyneempi aivojen osa on aivokuori, joka sijaitsee etuotsalohkossa. Se muodostaa niin sanotut uudet aivot. Tämä aivojen osa kykenee rationaaliseen ajatteluun, perspektiivin ottoon sekä tunteiden ja asioiden analyyttisempaan arviointiin.
Kun parisuhteessa tulee pettymyksiä, erimielisyyksiä tai saamme osaksemme odottamatonta palautetta, ne muistuttavat meitä aiemmin tapahtuneista asioista. Nykyinen hetki aktivoi menneitä tunteita ja kokemuksia. Aivojen vanhat osat eivät kykene erottelemaan, mikä tunne muodostuu mistäkin, vanhoissa aivojen osissa kun ei ole sitä aikakäsitystä.
Riitatilanteessa katoamme menneisyydessä epäoikeudenmukaiselta tuntuneeseen tilanteeseen, emmekä enää pysty käsittelemään selkeästi sitä, mitä parhaillaan tapahtuu tässä ja nyt. Tiedostamattamme vanhat aivot tuottavat tietoisuuteen vanhoja kokemuksia ja estää meitä näkemästä nykyistä hetkeä selkeästi, vaikka luulemme ajattelevamme rationaalisesti.
Kun olemme turvassa, testaamme olemmeko oikeasti turvassa
Parinmuodostuksessa vanhat aivot etsivät itselle parasta mahdollista kumppania. Kun pariudumme, vanhat aivot innostuvat ja kokevat turvallisuutta. Kun parisuhteesta tulee riittävän turvallinen, alamme tiedostamattamme kaataa kumppanimme päälle erilaisia toiveita ja odotuksia sekä pettymyksiä, joita olemme kokeneet aikaisemmin elämässämme.
Parisuhteessa tarvitaan ymmärrystä aivojemme toimintaan. Analyyttiset aivojen osat on aktivoitava keskustelemaan vanhojen aivojen osien kanssa. Vanhat aivomme ovat primitiiviset ja uusien aivojen tehtävä on ymmärtää sitä selviytymistuskaa ja tunnemyllyä, jota vanhat aivot ovat keränneet lapsuudesta asti muistiin.
Vanhojen aivojen kokemuksista irtautuminen on koko elämän mittainen prosessi. Kun koemme itsemme parisuhteessa uhatuksi tai hylätyksi, vanhat aivomme aktivoituvat selviytymistaisteluun. Kun tulemme kohtaan, että kumppani ei todellakaan tajua minua, me joko taistelemme, esitämme kuollutta tai pakenemme. Käyttäydymme tavalla, joka näyttäytyy kumppanille epäloogisena ja selittämättömänä.
Aluksi niin onnellisista tulee onnettomia, koska parisuhteen avulla yritetään ratkaista epärealistisia tarpeita. Parisuhteen toinen osapuoli ei voi alkaa puolisolleen täydelliseksi turvallisuuden kokemuksen tuottajaksi. Molempien osapuolien tulisi käsitellä menneisyyden varjonsa itse.
Kun menneisyyden varjot heitetään puolison ratkaistavaksi ja puoliso ei siinä onnistu, on helpompi valita ero kuin kestää se pitkä ja kivulias prosessi, jossa joutuisi työskentelemään itsensä kanssa ja tulla sinuiksi omien kipeitten kokemusten kanssa.
Tästä syystä aluksi niin onnelliseltakin vaikuttavat parit eroavat.
Lähde ja lisää tietoa aiheesta: www.rakkaudeksi.fi
Kirjoittaja on pariterapeutti, joka työskentelee parien ja yksilöiden kanssa erilaisuuksien ja erojen keskellä.
http://m.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-1288746413237.html?ref=og-ref-m.facebook.com
Luen blogiasi säännöllisesti ja olen aina todella iloinen ja ehkä helpottunutkin kun huomaan uuden postauksen tulleen. Koen, että blogissasi on avattu ja pohdittu asioita hyvin, mutta ei kuitenkin sorruta liikaa siihen kuuluisaan vakuutteluun ja selittelyyn, jota jokainen kyseisestä sairaudesta kärsivä henkilö haluaisi kuulla, mutta josta ei oikeasti ole hyötyä paranemisen kanssa.
VastaaPoistaOlen sairastanut OCD:tä nyt noin viisi vuotta eli käytännössä koko nuoruuteni. Parisuhde on tämän hetkinen asia, johon olen sairauden liittänyt ja ylläoleva artikkeli kuvaa hyvin juuri, sitä mitä käyn itsekkin läpi. On helppo tunnistaa itsensä siitä, mutta äärimmäisen vaikea kuitenkin lopulta uskoa sitä, että ahdistus ei johdu nyky hetkestä.
Blogisi on tärkeä minulle ja luo uskoa siihen, että ei kannata luovuttaa/paeta, vaan olla kärsivällinen. Toivottavasti postauksia tulee jatkossakin lisää (:
Hei anonyymi.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Todella kiva kuulla että luet tätä ja siitä on sinulle apua! En kuitenkaan halua ottaa kaikkea kunniaa bloginsisällöstä itselleni, sillä sen alkuperäiskirjoittaja Bruno on aloittanut englanninkielisen rocd-blogin, jota suurimmaksi osaksi käännän. Toki lisäilen omia juttujani. Ajattelin, että koska kaikki eivät lue englantia, on hyvä olla blogi aiheesta myös suomeksi.
rOCD:n kanssa eläminen ei ole todellakaan helppoa, mutta onneksi meillä on toisistamme tukea ja itseäni on eniten auttanut se, että elämässä ei ole mitään varmuutta. Ei kukaan muukaan tiedä 100% onko heidän kumppaninsa heille juuri "se oikea". Se on elämän perusolemus. Valitettavasti ja tavallaan myös onneksi. Se voi olla myös vapauttavaa kun sitä katsoo oikeasta perspektiivistä.
Voimia syksyyn ja pistä s-postia jos siltä joskus tuntuu.
Aivan, olen kyllä ymmärtänyt että osa jutuistasi on käännetty toisesta blogista,koska luen myös sitä blogia joskus. On kuitenkin minulle helpompaa lukea suomeksi :)
PoistaJa tosiaan ei ole helppoa elämä tämän sairauden kanssa, koska se hallitsee helposti koko elämää. Toisaalta sairauksia ei valita... Epävarmuuden hyväksyminen on kyllä vaikeaa erityisesti vielä silloin kun ahdistus on päällä ja pelko epäonnistumisesta nousee kauheina pakkoajatuksina mieleen. Rankintahan tässä on se jatkuva vatvominen!
Laittaisitko tähän vielä sähköpostisi niin voisin sinulle vaikka joskus laittaa s-postia :)