1) Rakkaus- yksi isoimmista virheistä parisuhteessa odottaen, että rakkaus on tasaisesti pysyvä tila. Mitä tarkoitan tällä? Tarkoitan sitä, että me oletamme, että me läydämme "oikean" puolison ja sitten rakkaus kukoistaa ikuisesti itsestään. Tämä ei voisi olla kauempana totuudesta. Rakkaus on liikkuva ja joustava kokonaisuus. RAKKAUS ON KOVAA TYÖTÄ. Jos haluamme tuntea enemmän rakkautta, meidän täytyy antaa enemmän kun normaalisti annamme. Miksi kuulemme niin paljon siitä, että rakkaus vain loppui tai rakastumisen tunne on poissa? Koska suurimmassa osassa (paitsi hyväksikäyttö yms.), ihmiset lopettavat tekevän sitä, mikä ravitsee suhdetta. Arki tulee kuvioihin, laskut pitää maksaa, muut kiinnostuksen kohteen jne. Pääpointti on se, että jos haluat vakaan ja pitkäaikaisen parisuhteen, sinun täytyy pistää eforttia siihen joka päivä. Siemen alkaa itää, kun kastelet sitä joka päivä. Ongelma on se, että me sotkemme siemenen hedelmästä.
2) Kuolleet tunteet - voitko tuntea masennusta ja onnea samaan aikaan? Voitko tuntea ahdistusta ja rakkautta samaan aikaan? ROCD:ssa ahdistuksen kohde on parisuhteemme. Mutta ahdistus ei ole meidän puolisosta. Ahdistus on meidän omassa itsessämme. Joissain tapauksissa puolisomme eivät ole edes tietoisia henkisestä taistelustamme ja ovat onnellisia suhteessa. Ensimmäinen virhe on yrittää "pakottaa" tunteet palaamaan. Me laitamme itsemme kahteen erillaiseen tilanteeseen. Esimerkiksi, me suutelemme puolisoamme ja odotamme miten se saa meidät tuntemaan. Me teemme näitä mentaalisia testejä, joista on enemmän harmia kun hyötyä, koska me emme ymmärrä tätä perusperjaatetta: Me emme voi täyttää kuppia joka on jo täynnä! Jos haluamme saada takaisin kykymme tuntea,meidän täytyy ensin päästä eroon ahdistuksestamme joka täyttää kuppimme.
Eli rakkauden loppu ja olla tuntematta enää rakkautta on lähinnä Hollywood konsepti ja kaukana todellisuudesta. Ihmiset kääntävät ajatuksensa pois niillä valinnoilla joita he tekevät. Tässä kohtaan meidän täytyy ottaa vastuu itse, eikä syyttää ainostaan tunteitamme. Jos joku tekee töitä 12 tuntia päivässä, ei lähestulkoon näe puolisoaan ja käyttää suurimman osan ajastaan flirttaillen viehättävän kollegansa kanssa, onko se todella mysteeri löytää oma puolisonsa mielenkiintoisena ja innostavana?
Se ei ole edes kovin monimutkaista silloin, kun kyseessä ovat ihmiset,jotka sairastavt ahdistuneisuushäiriöitä sen lisäksi,että odotuksemme rakkaudesta, jota toivoisimme kokemamme.Eli älä ole yllättynyt jos on vaikea tuntea "rakkautta" tässä vaiheessa.
Toivottavasti tämä auttoi jotakuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti